Ruotsalaiset tanssilapset

Sara Edwardsson: Dansbarn (levynkansi)Yhdeksännellä viikolla musahaasteessa onkin vastassa ensimmäinen levy, jonka valinnassa en käyttänyt missään vaiheessa sattumaa. Olin törmännyt jo kauan sitten verkkokirjastossa Sara Edwardssonin levyyn Dansbarn, ja minun on ollut muutenkin tarkoitus kuunnella sitä jossain vaiheessa. Nyt sitten onkin täydellinen tilaisuus, kun musahaasteessa on kuunneltava 2000-luvulla ilmestynyttä lastenmusiikkilevyä. Se mikä levyssä herätti kiinnostukseni oli asiasana dance, jota en kyllä ensimmäiseksi yhdistä lasten- musiikkiin.

Nykyaikaisesta lastenmusiikista tulee ennemminkin mieleen orgaaniset soundit ja folk-vaikutteet, sekä tietysti Ipanapa räp ja Hevisaurus. Ei kukaan varmaan Suomessa tällaista levyä tekisikään, vaan elektronisia soundeja on etsittävä edistyksellisemmästä länsinaapurista. Edwardsson on ruotslaisen Bolibompa-lastenohjelman juontaja, joka julkaisi tämän ainoan levynsä vuonna 2012, tavoitteenaan yhdistää tanssimusiikki ja lapsille sopivat lyriikat. On muuten jännittävä kulttuuriero, että Skittråkig låt on lapsille sopiva biisinnimi. On niistä sanoituksista aikuisellekin iloa: sukupuolihuolimattoman liberaalin sydäntä lämmittää kun levyllä lauletaan ”Om jag fick vara vad jag ville / skulle jag va både tjej och kille”.

Mielenkiintoisesta konseptista huolimatta en odottanut levyltä kovin paljoa, koska ajattelin että se on kuitenkin jotain halvoilla ja vanhentuneilla soundeilla toteutettua tusinaysäriä. Olikin myönteinen yllätys kuulla kuinka moderni levyn toteutus on. Ei se kuulosta lastenmusiikilta vaan aikuisten tanssimusiikilta, jossa vain laulaa lapsia lapsille sopivista asioista. Soundimaailma on monipuolinen: edellä lainattu Tjej eller kille on oikeaoppinen kasaripastissi Enola Gay -rumpukoneineen; Älvornas dansin sekvensserisäksätys puolestaan tuo ihan Robynin mieleen.

Levy on jaettu kolmeen osaan: ensimmäiset viisi biisiä ovat tätä puhdasta tanssimusiikkia otsikon Dansa alla. Seuraavat viisi on otsikoitu Lyssna, ja viimeiset kolme Sjung med. Arvatenkin Lyssna-osiossa levyn kiinnostavuus notkahtaa. Yhden tytön laulama slovari Min sorgenshet (muuten lapset ovat levyllä lähinnä taustalaulajia) on ensimmäinen kappale joka vastaa ennakkoluuloa siitä että lastenmusiikki on automaattisesti laadullisesti aikuistenmusiikkia heikompaa. Sen jälkeen tulee vielä hyväntuulisesti pulputtavaa tanssipoppia Du börjär bli storin muodossa, mutta viimeiset kuusi biisiä ovat valitettavasti skippaustavaraa.

Pelkäämäni ysärifläsärit iskevät päälle kahdeksannessa raidassa God morgon lilla solsken, joka on se pakollinen pop-reggae-biisi, joita jokaisella 1990-luvun eurodance-levyllä piti olla tuomassa vaihtelua rytmiin. Tämän jälkeen levy taantuukin tavalliseksi bändivetoiseksi lastenmusiikiksi, jonka soundit kuulostavat paljon muovisemmilta ja feikeimmiltä kuin ne Dansa-osion synapörinät. Bussresan yrittää vielä olla funkahtava, mutta sitten tulee toinen kammottava slovari, Förstä kärleken, jonka jälkeen levyn päättävä Sjung med -osio on käytännössä kuuntelukelvoton aikuiselle.

Levyn ensimmäiset viisi raitaa siis ovat todella tarttuvaa ja ammattimaista tanssipoppia, ja loput levystä musiikkia ruotsalaisille lapsille. En siis voi sanoa kuuluvani kohderyhmään! Siihen nähden on siis turha pahemmin haukkua tätä levyä. Nautin sen kuuntelemisesta joka tapauksessa paljon enemmän kuin osasin lastenlevyltä odottaa.

Sara Edwardsson: Dansbarn (Alfie/Cosmos Music Group, 2012)
9. musahaasterasti: Lastenmusiikkilevy, joka on ilmestynyt 2000-luvulla
Mistä: CD kirjastosta (saatavuus yleisten kirjastojen Finna-tietokannassa)
Kuuntele Spotifysta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.