Faktat tarinan takana

Jatketaanpa Eleanoora Rosenholmista, koska he ovat myös hyvä esimerkki aiemminkin tässä blogissa käsitellystä aiheesta, eli internetin hyödyntämisessä teema-albumien sisäisen maailman laajentamisessa. He ovat onnistuneet asiassa kyllä paljon perusteellisemmin kuin esimerkiksi C/A/T. Eleanoora Rosenholmhan perustuu nimeä ja sanoituksia myöten kuvitteelliseen sarjamurhaajaan 1900-luvun alkupuoliskolta. Nyt bändi on laajentanut tarinaa myös musiikin ulkopuolelle, kun bändin nettisivuilla julkaistiin pari viikkoa sitten PDF-artikkeli, joka on ”tiivistetty väitöskirjasta Eleanora Rosenholm – Faktumet bakom berättelsen”.

Eleanoora Rosenholm - Älä kysy kuolleilta, he sanoivat; levynkansi

Kyseinen ”artikkeli” osoittaa kyllä, että asioihin on todella perehdytty: yhtyeen taustatarinasta on rakennettu periaatteessa ihan uskottava ”tieteellinen” julkaisu keksittyine lähteineen. Teksti sitoo hienosti yhtyeen ensimmäisen ja toisen levyn kappaleita ja laajentaa tarinaa kokonaisuudeksi, jota yksittäisistä poplauluista ei voi muodostaa. Esimerkiksi kohta ”emigrantti löydettiin muutama päivä Oton jälkeen viidentoista kilometrin päästä tilalta, aavalta pellolta, haulikolla päähän ammuttuna” viittaa ilmiselvästi Vladimir Grutšoviin, suosikkikappaleeseeni uudella levyllä. Aiemmin joitakin bändin sanoituksista on ollut vaikea yhdistää tuohon keskustarinaan naispuolisesta murhaajasta, mutta tuo artikkeli auttaa asiassa ainakin joidenkin kappaleiden suhteen.

Tässä samassa yhteydessä voisi kai sanoa myös jotain tuosta uutuuslevystä Älä kysy kuolleilta, he sanoivat. Sinänsä Rosenholmin konsepti ei ole maailman pitkäikäisin ja monipuolisin rock-yhtyeelle, joten heille ei kauhean pitkää uraa osaa nähdä. Jo tällä toisella levyllä Vainajan muotokuva -debyyttialbumilta tutut viehättävät maneerit ovat paikoin ärsyttävyyden rajoilla, mutta eivät silti haittaa kokonaisuutta. Toisaalta uudella levyllä ei myöskään ole aivan samanlaisia hittibiisejä kuin Kiltti vai tuhma ja Maailmanloppu, eikä levyllä ole muutenkaan hirveästi uusia ideoita. Ei niitä sinänsä vielä tarvitakaan kun tarina on yhä kiehtova ja kappaleet hyviä, mutta aivan edeltäjänsä tasoinen tämä levy ei muutaman kuuntelukerran perusteella ainakaan ole.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.