Ohjaus: Nabil
Ladattu YouTubeen: 24.6.2014
Näyttökertoja: 25 572 911 (21.8.2018)
Tälläkin kertaa valitsen artistilta videon sieltä helpoimmasta päästä. Myös FKA twigs on kunnostautunut kokeellisten, jopa abstraktien, musiikkivideoiden julkaisemisessa. Sekä musiikillisesti että visuaalisesti haastava ja kiehtova kokemus on esimerkiksi Glass and Patron. Se sisältyy myös lyhytelokuvaan M3LL155X, joka on esimerkillinen YouTube-ajan pitkämuotoinen musiikkivideo. Listalle pääsi kuitenkin artistin katsotuin ja tunnistettavin video Two Weeks.
Video on minimalismin mestarinäyte. Siinä on vain yksi kuva, minkä ansiosta se on niin mieleenpainuva ja ikoninen. Kamera ei liiku koko videon aikana, ainoastaan zoomaa ulos saumattomasti. Tästä huolimatta videossa kuitenkin tapahtuu paljon ja se sisältää runsaasti yksityiskohtia joita ei ensinäkemällä huomaa. Ohjaaja Nabilin ideana oli tehdä liikkuva maalaus, ja sen taustaksi saatiinkin Twigsin ystävän videota varten tekemä maalaus, jonka edessä artisti esiintyy 15:nä kopiona.
Jostain syystä videosta näyttää tulevat katsojille melko universaalisti jotenkin ”egyptiläinen” fiilis, vaikka mitään tiettyä kulttuuria ei siinä yritettykään matkia. Ohjaajan mukaan tavoitteena oli haaremi, jonka keskellä se isoin FKA twigs hallitsee suvereenina kuningattarena. Ainakin kuningatar-twigsin kruunusta tulee mieleen ihan Aaliyah Queen of the Damned -elokuvan vampyyrikuningatar Akashana.
Two Weeks toimii hyvänä esimerkkinä eräästä aiemmin mainitsematta jääneestä YouTuben edusta perinteiseen musiikkivideomediaan verrattuna: siinä sanotaan ”fuck” eri muodoissaan vaikka kuinka monta kertaa, mutta siitä ei ole silti tarvinnut tehdä sensuroitua versiota. Silloin 1990-luvulla kun kiroilu mainstream-musiikissa kunnolla löi läpi, musiikkivideoiden alkuperäisiä versioita piti odottaa jonnekin keskiyölle, koska MTV ei suostunut soittamaan niitä aikaisemmin.
YouTube on ensimmäinen johtava musiikkivideokanava, jolla sensuroimaton versio on aina se ensisijainen versio. Toisin kuin televisiossa, nyt valtaosa videon katsojista näkee sen juuri sellaisena kuin tekijät ovat tarkoittaneet. Toki esimerkiksi Vimeossa on mahdollista julkaista YouTubea graafisempia musiikkivideoita, joten ei tässä millään sensuurivapaalla vyöhykkeellä kuitenkaan olla.