Ohjaus: Jonas Åkerlund
Ladattu Visit-X:ään: 16.9.2009
Katselukertoja: Kukaan ei voi tietää
Rammstein on aina saanut suuren osan taiteellisesta polttovoimastaan rikkomalla tabuja, joten ei pitäisi olla yllätys että juuri he ovat rikkoneet rock-soittovideon sääntöjä YouTube-ajalla ehkä rajummin kuin kukaan muu. Vuonna 2009 musiikkivideo taiteenlajina oli pisteessä jossa mikään ei ollut enää järkyttävää. Kaikki oli jo nähty. Paitsi valtavirtabändin video jossa on simuloimatonta seksiä. Osin kyse oli teknologisesta kehityksestäkin: siitä, että bändin jäsenten kasvot pystyttiin liittämään tietokoneella saumattomasti pornonäyttelijöiden kehoihin.
Porno on ajassamme ehkä hyväksyttävämpää kuin koskaan, mutta se on sitä hyvin tiukoissa raameissa. Porno halutaan pitää pornona, eikä sen tunkeutumista muihin taiteenlajeihin katsota hyvällä. Eikä se välttämättä ole huono asia. Itse kuitenkin koen, että pornon ehdoton sulkeminen pois muilta kulttuurin aloilta rajoittaa taiteellisen ilmaisun mahdollisuuksia. Esimerkiksi Tinto Brassin Caligula (1979) on yksi suosikkielokuvistani, koska siinä käytetään pornoa tavalla joka toimii mielestäni enemmän yhteiskuntakritiikkinä kuin runkkausmateriaalina.
Tämä ei tietenkään ollut elokuvantekijöiden tarkoitus, koska tuottaja Bob Guccionen lisäsi pornokohtaukset vasta jälkikäteen, aiheuttaen suurta närää elokuvan työryhmässä. Erityisesti pääosan esittäjät Malcolm McDowell ja Helen Mirren olivat syystäkin pöyristyneitä. Tästä huolimatta Caligulaa kutsutaan mielestäni harhaanjohtavasti maailman kalleimmaksi pornoelokuvaksi. Pornokohtaukset eivät nähdäkseni määritä teoksen luonnetta aivan noin suoraviivaisest, mutta niin asia kuitenkin nähdään usein kulttuurissamme: yksi pornokohtaus voi tehdä kokonaisesta elokuvasta tai musiikkivideosta pornoa. Siksi myös Pussyä on helppo pitää arvottomana roskana ja ohittaa se moralistisella olankohautuksella.
Miksi ihmeessä kirjoitin äsken jostain 40 vuotta vanhasta elokuvasta vaikka tässä piti käsitellä YouTube-aikaa? Koska tämä musiikkivideo on Caligulan tavoin erinomainen esimerkki siitä miten simuloimaton seksi toimii ”vakavastiotettavan” taiteenlajin puitteissa. Esimerkiksi Caligulan lopun erinomaisesti rytmitetty ja leikattu orgiakohtaus korostaa rajattoman vallan nousemista nimihenkilön päähän paremmin kuin ”oikean” elokuvan keinot. Vastaavasti Pussyn sanoma tulee parhaiten esille videossa jossa on pornoa.
Caligula on myös peräisin siltä ”pornon kulta-ajalta”, jolle Pussy on osittainen kunnianosoitus. Ainakin porno oli silloin taitellisesti kunnianhimoisimmillaan, ja Åkerlund on halunnut tällä videolla nimenomaan tehdä visuaalisesti laadukasta pornoa. Eli kyllä tämä video siis on yhdellä tasolla pornoa, mutta se ei ole se ainoa taso. Päällisin puolin Pussy näyttääkin olevan vain seksististen pornokliseiden kritiikitöntä toistoa, eikä se nyt missään nimessä ongelmaton teos olekaan.
Pussyn videota ei ole kuitenkaan syytä analysoida irrallaan kappaleen sanoista. Nekin kuulostavat päällisin puolin älyvapaalta ja itsetarkoitukselliselta järkyttämiseltä, mutta pinnan alta löytyy paljon enemmän. Rammsteinin nerokkuus perustuukin siihen, että he pystyvät yhdistämään älyttömän yksinkertaisen pintakerroksen monitahoiseen ytimeen. Biisi kertoo saksalaisten seksiturismista, mikä avaa laulukieltä erinomaisesti. Silloin harvoin kun Rammstein laulaa englanniksi, siihen on todella hyvä syy (vrt. Amerika). Tässä Till Lindemann kanavoi moraalitonta saksalaisturistia joka menee ulkomaille tarjoamaan rahaa seksistä huonolla englannilla.
Säkeistöissä lauletaan ”saksaa”, mutta käytännössä se on lähinnä saksalaisten stereotypioiden toistamista tyyliin ”steck Bratwurst in dein Sauerkraut”. Myös Saksan lippu esiintyy videolla ahkerasti ja minusta on hienoa että saksalaisen musiikin suurin vientituote tunnustaa ettei kotimaastaan nyt ihan aina voi olla ylpeä. Ei voi myöskään olla ajattelematta, että tässä kritisoidaan saksan kliseistä assosioimista pornokieleksi. Kappale ja video kommentoivat siis kulttuurisia stereotypioita ja eettisesti kestämätöntä turismia monitahoisesti. Myös videon porno-osuuksissa toistetaan kliseitä, Rammsteinin jäsenten esittäessä pornohahmojen arkkityyppejä kieli poskessa. Se on siis luettavissa paitsi kunnianosoituksena pornolle, myös sen kritiikkinä.
Pussy on tämän listan ensimmäinen video, jota ei löydy YouTubesta, koska sen sensuroitukin versio on liian NSFW. Vain harva tuon palvelun ulkopuolelle jätetty video saa osakseen laajaa huomiota. Samaiselta Liebe ist für alle da -levyltä julkaistu musiikkivideo Ich tu dir weh on katsottu YouTubesta 96 miljoonaa kertaa viimeisen kolmen vuoden aikana. Pussy on ollut Vimeossa nyt kaksi vuotta yhtäjaksoisesti, ja sitä on katsottu sata kertaa vähemmän.
On toki hyvä asia, ettei YouTubessa ole pornoa, mutta on tämä silti hyvä esimerkki siitä kuinka monopolimaisesta palvelusta on kyse. Eihän sitä pornoa Vimeossakaan ole, mutta se tarjoaa julkaisuväylän sen verran rajummille videoille, että Pussyn sensuroimaton versio täyttää edes heidän sisältövaatimuksensa. Jos sensuroimaton versio oikeasti kiinnostaa, niin se löytyy kyllä helposti googlaamalla usealta eri pornosaitilta. Itse olen siis sitä mieltä, että tämä video toimii huomattavasti paremmin nimenomaan hardcore-versiona. En silti suosittele sitä ihmisille, jotka eivät ole muutenkaan kiinnostuneita katsomaan pornoa.
