63. ikonisin video: Teflon Brothers – Maradona (Kesä ’86) (2014)

Ohjaus: Hannu Aukia
Ladattu YouTubeen: 4.7.2014
Näyttökertoja: 12 704 546 (24.4.2019)

Teflon Brothers - Maradona (Kesä '86) (kuvankaappaus musiikkivideosta)

Teflon Brothers edustakoon sitten Suomea huumorivideoiden saralla. Maradona (Kesä ’86) on paitsi yksi YouTuben historian katsotuimmista suomalaisista musiikkivideoista, se myös tiivistää aikamme retromanian täydellisesti. Tärkeintä tässä menneiden tyylien kierrätyksessä ja nostagiassa on sen epäautenttisuus: kukaan ei halua muistaa 1980-lukua tai mitään muutakaan vuosikymmentä sellaisena kuin se tapahtui. Menneisyys halutaan muistaa kokoelmina erilaisia ajankuvaan assosioituja symboleita.

Kun Teflon Brothers laulaa kesästä 1986, se ei laula todellisesta vuodesta koska se ei ole dokumentti. Biisi kertoo vertauskuvallisesta vuodesta joka pelkistää useina eri ajankohtina tapahtuneet asiat yhdeksi narratiiviksi jossa on järkeä ihmisten muistojen ja nostalgiannälän kannalta, mutta ei faktuaalisesti.

Aloitetaan ihan perusmatikasta: biisi on sanoitukseltaan (ja video juoneltaan) hyvin klassinen teiniromanssitarina, Teflon Brothersin tapaan tietysti hyvin pikkutuhma sellainen. Biisissä on minä-kertoja, mutta bändin jäsenet olivat kesällä 1986 2-5-vuotiaita. Looginen vertailukohta löytyy Arttu Wiskarin Mökkitiestä, joka sekin sijoittuu vuoteen 1986. Hän oli silloin vasta 1,5-vuotias, eikä voi siis muistaa tuon kesän tapahtumia. Lyyrinen minä ei kuitenkaan ole sama henkilö kuin biisin sanoittaja; nämä ovat fiktiivisiä tarinoita, eivät biisintekijöiden henkilökohtaisia tilityksiä.

Vuoden 1986 valinta molempiin biiseihin on puhdasta sattumaa mutta kertoo populaarimusiikin perinteiden mullistuksesta. Sen sijaan että nuorisomusiikkia laulettaisiin omista kokemuksista suunnilleen samanikäisille kuulijoille (kuten esim. Sanni ja Vilma Alina), 2010-luvun pop-tähdet voivat tehdä musiikkia myös itseään selvästi vanhemmille ihmisille. Nämä esimerkkinä käyttämäni biisit on siis tehty ennemmin jonkun toisen viihdyttämiseksi kuin omien tunteiden ilmaisuun, vaikka eivät nämä lähestymistavat tietenkään sulje toisiaan pois.

Se taas ei liene sattumaa, että molempien biisien yksiselitteisimmät viittaukset tiettyyn aikakauteen liittyvät urheiluun: Wiskari laulaa toukokuussa ’86 menehtyneestä rallikuski Henri Toivosesta ja Teflon Brothers kesäkuussa jalkapallon MM-kisoissa maailmaa ällistyttäneestä Diego Maradonasta. Urheilu onkin korostetun tapahtumakeskeinen kulttuurin ala: Toivonen kuoli vain kerran ja MM-kisatkin järjestetään ainoastaan kerran neljässä vuodessa. Musiikki taas on temporaalisesti paljon epämääräisempi ilmiö: biisejä julkaistaan jatkuvasti ja osa niistä soi radiossa vuosia tai vuosikymmeniä myöhemminkin. Teflon Brothers tarjoaa tästäkin hyvän esimerkin viittauksillaan:

”Oli soundtrack elämän
Stock Aitken ja Waterman
olit Sabrina uimalan altaassa”

Tuottajakolmikko Stock Aitken Waterman on historiallisesti korrekti viittaus: Bananaraman Venus oli heidän ensimmäinen tuotantonsa, joka oli hitti myös Suomessa. Se nousi singlelistalle kesäkuussa 1986, eli juuri MM-kisojen aikaan. Se oli siis vuoden ’86 suurimpia kesähittejä myös Suomessa, vaikka nousikin listaykköseksi vasta elokuussa. Sen sijaan Sabrina on puhdas anakronismi koska Boys (Summertime Love) julkaistiin vasta toukokuussa 1987.

Tämä epätarkkuus saa epäilemään muitakin viittauksia: myytiinkö L’Orealin ja Lacosten tuotteita Suomessa todella jo 1986? Nuo videon käsieleet nyt ainakin vaikuttavat olevan ihan väärästä ajasta! En voi luottaa mihinkään mitä biisissä sanotaan! Mutta siksi sitä kutsutaankin epäluotettavaksi kertojaksi. Eikä sillä edes ole merkitystä: lyriikka saa ihan perustellusti olla yhtä epäluotettava kuin ihmisen muistot, koska tärkeintä biisissä on sen välittämä nostalgian tunne.